Vaalitentin tarkoitus ja toteutus
Kysely toteutettiin levittämällä vaalitenttiä sosiaalisessa mediassa harrastajien keskuudessa ja tarkoituksena oli tavoittaa nimenomaan ne ehdokkaat joilla on vankka ampumaharrastustausta. Tämä näkyy myös vahvalla pistepainotuksella vastauksissa. Tämän lisäksi painotimme erityisesti aktiivisuutta esimerkiksi asedirektiivin kansallisen toteutuksen osalta. Olemme jo saaneet kritiikkiä siitä, että tämän kysymyksen painotus suosisi istuvia kansanedustajia, mutta huomioimme myös ruohonjuuritason toiminnan vastauksissa. Pisteitä oli mahdollisuus menettää rankasti esimerkiksi myönteisellä suhtautumisella ”vaarallisimpien puoliautomaattien” kieltämiseen, määräaikaisiin lupiin, lääkärintarkastuksiin sekä rikosten ehkäisemiseen aselakia kiristämällä.
Emme julkaise yksittäisten ehdokkaiden vastauksia vaan ainoastaan pisteytyksen.
Alta löydät vaalitentin kysymykset ja vastausten pisteytysperusteet.
Kysymykset
– Harrastatko tai oletko koskaan harrastanut ampumaurheilua/metsästystä/asekeräilyä/reservin ampumatoimintaa tai toiminut asealan elinkeinon harjoittajana?
Tämä oli tärkeä kysymys koska mielestämme on erittäin tärkeää saadaa alan harrastajia asemaan, jossa he voivat aktiivisesti vaikuttaa harrastuksiemme tulevaisuudennäkymiin. Pisteytimme vastaukset seuraavasti: Ei harrasta 0 pistettä, Harrastaa jotain lajia/metsästää 25 pistettä, 50 pistettä oli mahdollista saavuttaa harrastamalla useita lajeja tai toimimalla esimerkiksi ampumaseuran tai yhdistyksen toimihenkilönä tai aktiivina.
– Kuvaile lyhyesti EU:n asedirektiivin vaikutuksia ammunnan harrastajille, asekeräilijöille, reserviläisille sekä metsästäjille?
0 pistettä mikäli direktiivin vaikutuksista ei ollut tietoa, 10 pistettä jos edes joitain vaikutuksia pystyi täsmällisesti tuomaan esiin, 20 pistettä oli mahdollista saavuttaa jos vastauksella osoitti hyvää perehtymistä asedirektiiviin.
– Kuinka olet vaikuttanut käsittelyssä olevaan EU:n asedirektiivin kansalliseen toteutukseen?
0 pistettä annoimme vastauksesta ”en ole kansanedustaja, joten en ole voinut vaikuttaa”, 25 tai 50 pistettä oli mahdollista saavuttaa aktiivisella toiminnnalla direktiivin tai kansallisen toteutuksen järkevöittämiseksi. Huomatkaa, että täydet pisteet oli mahdollista saada esimerkiksi aktiivisella ruohonjuuritason vaikuttamisella (tiedon jakaminen, adresseihin osallistuminen, lausuntojen antaminen, kansanedustajalle kirjoittaminen jne).
– Edustaako EU:n asedirektiivi mielestäsi hyvää hallintotapaa ovatko sen kielteiset lainkuuliaisiin harrastajiin kohdistuvat kiellot ja rajoitukset hyväksyttäviä?
Lähinnä retorinen kysymys. 5 pistettä, mikäli vastaajan mukaan direktiivi ei edusta hyvää hallintotapaa.
– Kuinka parantaisit ampuma-aseturvallisuutta?
0 pistettä jos mainitaan aselakien kiristäminen, 10 pistettä oli mahdollista saavuttaa rakentavilla ja kehittävillä ehdotuksilla (koulutus, valistus, turvallinen säilytys, resurssien ohjaaminen mielenterveystyöhön jne).
– Mikä on mielestäsi yksityisomistuksessa olevien reserviläisaseiden merkitys maanpuolustustoiminnalle?
-20 pistettä: reserviläisten aseilla ei ole merkitystä. 0 pistettä: reservin ampumataidolla on merkitystä.
– Miten tänä päivänä toimii lupaprosessi kun kyseessä on lyhyt/pitkä ampuma-ase ja mitä hakijalta edellytetään?
0+0 pistettä, mikäli vastaaja ei tiennyt mitä hakijalta edellytettiin, 5+5 jos vastaaja mainitsi lyhyen kohdalla 2 vuoden harrastuneisuuden, todistukset ja pitkän aseen kohdalla hyväksyttävät syyt. Tämä kysymys mittasi ehdokkaan tietoja siitä, kuinka hankalaa tänä päivänä Suomessa on saada luvallinen ampuma-ase.
– Olisin valmis kieltämään/rajoittamaan vaarallisimpia ampuma-aseita ja niiden saatavuutta jos yleinen turvallisuus ja järjestys sitä vaatii.
Tästä kysymyksestä oli mahdollista saada joko -50 pistettä jos ehdokas oli valmis rajoittamaan aselakia tai 0 pistettä, minkä saavutti järkevällä vastauksella siitä kuinka kireä aselaki on jo tänä päivänä.
– Suomen aselaista poistettiin mahdollisuus myöntää ampuma-aselupa itsepuolustus/hätävarjelu perusteella vuonna 1997. Pitäisikö “suojeluase”-peruste ottaa mielestäsi uudelleen käyttöön?
Tällä kysymyksellä mitattiin lähinnä asennetta ja tästä oli mahdollista saada 5 pistettä, mikäli edustaja oli valmis harkitsemaan suojeluaseperustetta.
– Vaarallisimpien puoliautomaattiaseiden saatavuutta tulisi rajoittaa niiden tarpeettoman tulivoimaisuuden takia.
Tästä kysymyksestä oli mahdollista saada joko -50 pistettä jos ehdokas oli valmis kieltämään ne vaarallisimmat puoliautomaatit tai 0 pistettä olemalla sitä mieltä että puoliautomaatti on puoliautomaatti ja rikoksia on mahdollista ehkäistä ihan muilla keinoilla. Kyselyyn vastasi harrastusmyönteisiä ehdokkaita, mutta joukosta silti yllättävän moni oli valmis rajoittamaan puoliautomaatteja.
– Olen valmis kiristämään aselakeja vähentääkseni ampuma-aseilla tapahtuvia rikoksia
20 miinuspistettä oli mahdollista saavuttaa kiristämällä aselakeja, 0 pistettä jos ehdokas tiesi että häviävän pieni osa tuhmuuksista tehdään luvallisilla aseilla ja osasi tehdä eron luvallisen ja luvattoman aseen välille.
– Mielestäni ampuma-aseluvan edellytyksenä tulisi olla:
Mikäli vastauksessa mainittiin säännölliset lääkärintarkastukset, 0 pistettä, 10 pistettä oli mahdollista saavuttaa esimerkiksi hyväksyttävällä käyttötarkoituksella ja nuhteettomuudella.
– Mitä mieltä olet ampuma-aselupien myöntämisestä määräaikaisena?
Tässä kohtaa annoimme -20 pistettä mikäli määräaikaisuutta kannatettiin, +20 mikäli ehdokas ei kannata lupien määräaikaisuutta.
– Milloin ampuma-aselupa tulisi mielestäsi peruuttaa?
20 miinuspistettä oli mahdollista saavuttaa kannattamalla asedirektiivin vaatimusta, että aselupa tulisi peruuttaa jos käyttötarve loppuu/muuttuu. 0 pistettä oli mahdollista saada millä tahansa muulla järkevällä vastauksella.
– Sitoudun olemaan tukematta ampuma-aselain tarpeettomia kiristyksiä yksittäisten julkisuutta saaneiden tapausten perusteella
25 miinuspistettä, mikäli ehdokas on valmis kiristämään aselakia yksittäisten tapahtumien perusteella.